Etusivu » Blogi » #Kirjaperjantai ja lukupiirin aarteet

#Kirjaperjantai ja lukupiirin aarteet

kirjaperjantaiKirjaperjantain kolmannella kerralla en malta olla vinkkaamatta kolmesta mainiosta kirjasta – ja ehkä maailman parhaasta lukupiiristä.

Rakas ystäväni päätti taannoin koota lukupiirin, joka tapaa säännöllisesti hyvän kuohuviinin ja ihanien herkkujen – ja ai niin: kirjojen äärellä. Mahtavan lukupiirimme jäseniä yhdistää yhteisen ystävämme lisäksi ihmisten mielen äärellä toimiva ammatti psykoterapeuttina, psykologina tai psykiatrina.

Piirimme on ehtinyt lukea monia kirjoja ja nauttia vielä useampia kuohuviinejä. Tässä kolme kovaa suositusta lukupiirimme listoilta:

  1. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (WSOY)

Neljäntienristeys voitti lukupiirin yksimielisesti puolelleen ja sai aikaan syvät, paikoin jopa synkät keskustelut – mutta mikä piirissä on jaettu, se piiriin jää.

Joka tapauksessa kirjailija vie ensisivuilta alkaen taitavasti sukupolvien välisiä erojen, miniän ja anopin suhteen äärelle, väistelemättä tyttärien ja poikien kantamaa raskasta sukupolvien taakkaa ja sanomattomien sanojen terävyyttä. Kirja puhutteli voimakkaasti, imaisten tarinaansa ja samalla ujuttamalla mieleen pohdintaa oman suvun ja sen salaisuuksien kerrostumista.

  1. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi)

Odotukset Valtoselle olivat suuret vuoden 2014 Finlandia-palkinnon ja ylistävien arvosteluiden vuoksi. Lukupiirimme Valtosen teos kuitenkin jakoi: osa piti sen kuvausta yliopistomaailmasta ja ihmiselosta tarkkanäköisen kiehtovana ja nautti yksityiskohtaisista ihmismieleen pysähtyvistä keskusteluista kirjan sivuilla. Osa taas ei päässyt hienkään siivittämänä kirjaa loppuun saakka sen tuntuessa liian raskaalta.

  1. Eveliina Talvitie: Hieno vai huono – Nainen jolla on maine (WSOY)

Jos koet olevasi nainen tai haluat ymmärtää lisää naiseudesta – tämä on sinun kirjasi. Talvitien kirja haastaa katselemaan naiseutta voimana ja häpeänä niin historiallisesta, fiktiivisten tarinoiden kuin nykyajan Suomen tilastojen näkökulmasta. Talvitie vei lukupiiriläiset kiihkeisiin keskusteluihin naiseuden kipu- ja voimapisteistä kehoon, seksuaalisuuteen, menestykseen, valtaan ja kauneuteen liittyen. Talvitie voitti lukupiirin puolelleen, mutta ei päästänyt alkuunkaan helpolla. Ja toisaalta päästi: miten huojentavaa onkaan lukea moniulotteisesta naiseudesta ja sen moninaisista määrittelyistä, josta ei voi olla tunnistamatta paikoin myös itseään.

Se kirjoista, mutta vielä vahva suositus lukupiiristä. Järjestä oma sellainen porukalla, joka ei täysin tunne toisiaan ennestään. Mukaan kevein ottein sopivaa juomaa, ruokaa ja hersyvää huumoria sekä lojaalia luottamusta. Lupaan, että kirjasta riippumatta, jäät aina vain saamispuolelle.