Etusivu » Blogi » Syömisen ongelmat voivat olla sydämen nälkää #kirjaperjantai

Syömisen ongelmat voivat olla sydämen nälkää #kirjaperjantai

11.11.2016
Maaret Kallio

Avainsanat:
, , , , ,

”Olen kamppaillut vuosia omaa biologiaani vastaan. Nyt olen tullut siihen pisteeseen, että haluan elämääni muuta sisältöä. Enemmän kuin laihtumista haluan hyvän elämän.”

img_0356

Sovinnollisuus. Tähän yhteen sanaan tiivistäisin Pia Charpentierin, Riikka Viljasen ja Anna Keski-Rahkosen kirjan tärkeimmän viestin. Nälkäinen sydän – Parane bulimiasta (Duodecim, 2016) käsittelee pintaa syvemmällä tavalla tavallisiin syömishäiriöoireisiin liittyviä ajatuksia, tunteita ja toipumisen itseapukeinoja. Vaikka kirja on suunnattu nimenomaan bulimian, eli ahmimishäiriön kanssa kamppaileville ja heidän läheisilleen, on se täynnänsä niin olennaista tietoa ja taitoa ihmismielestä, kehokontaktista ja tunteiden säätelystä, että sen soisi monen muunkin lukevan. Kirjoittajat ovat aihealueen vankkoja ammattilaisia psykologian, psykoterapian, psykiatrian ja ravitsemuksen aloilta.

”Kehon kuuntelemisen taito ei ole länsimaisille ihmisille itsestäänselvyys.”

Länsimaissa olemme usein äärimmäisen irrallamme kehomme viesteistä ja olemuksesta. Keho tunteineen, tarkoituksineen ja tarpeineen on monelle vieras, vaikka keholla on taito kertoa myös mielentiloista ja kehon kautta voimme voimakkaasti vaikuttaa myös mieleemme ja jopa kokemiimme tunteisiin. Viihdymme liikaa päissämme – siis ajattelun, järjen ja tiedon tasolla, jolloin kehotietoisuus ja tunnetaidot jäävät liian usein huteriksi. Kontaktittomuus omaan kehoon näkyy kehon tarpeiden laiminlyömisenä, pelkän pinnan puunaamisena tai toisaalta sen vaatimusten kunnioittamattomuutena. Lisäksi suhteemme ruokaan on todella kaksijakoinen: samanaikaisesti pitäisi taitaa huippukokkeilu ja herkuttelu, mutta pysyä silti koko ajan kontrollissa ja hoikkana. Ruoka- ja laihdutuskirjallisuuden pohjaton suosio kuvaa räikeää ristiriitaa omalla kielellään.

”Omasta kehosta pitäminen ei ole omahyväisyyttä tai turhamaisuutta vaan elintärkeä taito”

Kirjoittajat avaavat ansiokkaasti sekä bulimian että normaalipainon dynamiikkaa. Jotain ajastamme kertoo sekin, että kirjassa on havahduttava luettelo siitä, mitä biologisessa normaalipainossa oleminen tarkoittaa konkreettisesti: esimerkiksi sitä, että ruoka-ajatukset eivät jatkuvasti valtaa mieltä, ettei mieliala vaihtele ylettömästi, että vireystila ja keskittyminen säilyvät hyvänä koko päivän ajan ja paino pysyy vakaana ilman toistuvia erikoistoimenpiteitä. Kuinka moni sinnitteleekään koko ajan ali- tai ylipainolla menettäen täysin mahdollisen, hyvän olon normaalipainossa?6522

”Kehonkuva heijastelee yleisempää suhtautumista omaan itseen, muihin ihmisiin ja elämään. Ihmiset, jotka ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä itseensä, ovat sitä kokonaisvaltaisesti – myös suhteessa kehoonsa.”

Syömisessä ja laihduttamispyrkimyksissä on harvoin kyse pelkästä ruuasta, vaan ennemminkin sydämen nälästä, joka purkautuu kehollisin keinoin. Ahmiminen, kehon kurittaminen tai ruuan ääretön kontrollointi voivat tuoda huteraa turvaa, jos mieli ei sitä muuten kykene tuottamaan. Juuri sen ymmärtämiseen kirja on aivan omaa luokkaansa. Tämäkään kirja ei tarjoa valmiita supervinkkejä, vaan opastaa ystävällisesti pohtimaan omaa tilannetta ja juuri siihen sopivia apukeinoja. Lämmin suositukseni!

** Kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia kirjasta Nälkäinen sydän.**

Auttavia linkkejä:
Syömishäiriökeskus

Syömishäiriöliitto SYLI ry

Nuorten Mielenterveystalo / Syömishäiriöt

Mielenterveysseura / Syömishäiriöt