Etusivu » Blogi » #Mielitekoja 4/52: Auttamista pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä

#Mielitekoja 4/52: Auttamista pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä

#Mielitekoja on vuoden mittainen projekti, jonka aikana julkaisen vuoden jokaisena viikkona yhden ajatuksen tai teon, jolla voi vaikuttaa vahvistavasti omaan mieleen.

Psykoterapeuttina perustyöni on yksinkertaistettuna auttamista. Psykoterapia- ja pariterapiavastaanotollani autan ihmisiä yhdessä ymmärtämään ja tavoittamaan oireiden ja ongelmien syitä sekä työstämään vaikeita kokemuksia, jotta hyvälle elämälle ja mielen joustavuudelle syntyy enemmän tilaa. Moniin oireisiin ja ongelmiin voidaan vaikuttaa, eikä niiden kanssa tarvitse painia yksin. 

dsc-4526-2

Saan todella usein myös palautetta siitä, että kolumnini ja kirjani ovat auttaneet monia ihmisiä jäsentämään omaa tilannettaan tai tuomaan toivoa vaikeassa kohdassa elämää. Tekstieni äärellä ihminen on ikään kuin keskustellut lukemansa kanssa. Pohtinut, miten luettu hänessä resonoi ja mitä ehdotettuja keinoja juuri hän voisi tuoda teoiksi arkeensa. Tehnyt siis suurimman työn itse.

Auttaminen kuuluu kuitenkin jokaiselle meistä, ei vain auttamistyötä tekeville ammattilaisille. On äärimmäisen tärkeää saada apua, mutta oman hyvinvoinnin vuoksi sitä kannattaa myös säästelemättä antaa. Tutkimusten valossa voisikin suositella hyvän tekemistä toisille, sillä vanha sananlasku ”Antaessaan saa” pitää tutkitusti paikkansa.

Hyväntekeminen ja onnellisuus korreloivat keskenään. Auttamisen tiedetään tekevän niin hyvää auttajalle itselleen, että toisten auttamisessa voisi puhua miltei hyvällä tavalla itsekkäästä teosta. Auttaminen on meissä jokaisessa olevaa, perimmäisen ihmisyyden toteuttamista, joka ravitsee niin hyvän tekijää kuin sen kohteeksi pääsevää. Jos oma auttamisen halu on hukassa, on tärkeintä pysähtyä sen äärelle. Auttamishaluttomuus, itsekkyys ja myötätunnottomuus ovat suuria hälytysmerkkejä oman voinnin rapeutumisesta.

On äärimmäisen tärkeää nähdä auttaminen osana ihmisyyttä ja arkista elämää: positiivisena puuttumisena toinen toistemme elämiin, läheisen väsymyksen näkemistä ja avun sitkeää tarjoamista. Yhtä lailla on keskeistä osata ottaa apua vastaan. Suostua olemaan tarvitseva, tunteva ja elävä ihminen, joka myös kaipaa toisten tukea ja turvaa. Pitää pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Eli olla lujasti lempeä. Vetää viisaita rajoja itsensä ja toisten auttamiselle. Jos ei suojele itseään, on vaikeaa jaksaa auttaa toisiakaan.

Tämän viikon #mielitekona pohdi sitä, kenelle voisit juuri nyt tarjota apuasi? Kuka lähelläsi kaipaa tukea, turvaa tai tekoja arjen keventämiseksi? Entä miten voisit juuri nyt auttaa itseäsi? Kehen sinä voisit turvautua, kenelle ilmaista avuttomuuttasi?

Täältä löydät tekemäni kattavan listan avuntarjoajista elämän erilaisissa hankauskohdissa. 

Auttamista antavan ja vastaanottavan osapuolen näkökulmista käsiteltiin myös tämän viikon Anna-lehdessä, joka teki aiheesta haastattelun.