Hyvää matkaa maailmalle, pikkuiseni

Nyt sinä lähdet, äidin pieni lintunen, isän oma murunen. Sinne sinä menet, itseäsi suurempi reppu selässäsi. Kohti maailmaa, askel askeleelta kauemmas pesäsi lämmöstä ja vanhempiesi suojasta.

IMG_2704

Sinä lähdet yhä isompien lasten matkoille. Kuljet koulutielle, eikä siipieni suoja enää millään yllä määränpäähäsi saakka. Lentoharjoituksesi pyrähtävät aina pidemmälle ja on vain osattava luottaa, että annetut eväät riittävät.

Evääsi on pakattu kaikkien näiden vuosien aikana, syntymäsi hetkestä lähtien. Ne on rakennettu halauksilla, riidoilla, sopimisilla, herkkyyttäsi opettelemalla, vihaasi taltuttamalla, rajoja asettamalla ja niitä löysäämällä. Osaamisella ja osaamattomuudella, mutta takuuvarmalla rakkaudella.

Toivon, että olisin juurtunut mieleesi rohkaisevina sanoina. Varmana äänenä, joka tsemppaa jännityksen hetkellä. Uskona, joka kuiskaa sitkeästi korvasi takana kovissa paikoissa: sinä osaat kyllä. Sinä pystyt kyllä.

Kunpa olisin asettunut mieleesi lohdun lämpönä. Hellyytenä, joka rauhoittaa harmien haavoittaessa. Lempeytenä, joka kuuntelee hyväksyvästi pelkäävää mieltä, epäonnistumisen murhetta ja pettymysten kirvelyitä.

Kunpa olisin piirtynyt mieleesi nauruksi, joka muistuttaa leikin tärkeydestä. Hymykuopaksi, joka houkuttelee hömpöttelemään, huvittelemaan ja kujeilemaan. Eläväiseksi iloksi, joka ei koskaan näivettyisi tärkeilyksi ja ylimieliseksi tosikkoudeksi.

Kunpa olisin kasvattanut sinut kivaksi kaveriksi. Lapseksi, joka huomaa toisen hädän, ystäväksi, joka ei pelkää puolustaa heikompaansa. Ihmiseksi, joka uskaltaa pitää ääntä, kun sitä on pidettävä.

Kunpa olisin levittynyt hartioillesi lämpimäksi huovaksi, joka voimistaa maailman myrskyissä. Majakaksi, joka kutsuisi aallokosta toisia kohti. Valoksi, joka muistuttaisi, ettet pimeimmässäkään ole koskaan yksin.

Kunpa olisin kasvanut takanasi vahvaksi vanhemmaksi, joka uskaltaa lähettää sinut maailmalle ja sallia siipiesi kasvamisen. Kunpa olisin niin viisas, että iloitsisin kasvamisestasi minua suuremmaksi, fiksummaksi ja osaavammaksi.

Olisinpa sinulle ennen kaikkea esimerkki ihmisestä, puutteineen, taitoineen, anteeksipyyntöineen ja aukeavine syleineen. Muistelen, miten sinä kasvoit minun sydämeni alla. Ja toivon itsekin osanneeni kasvaa matkasi mukana.

Hyvää matkaa maailmalle, pikkuiseni. 

***

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lujasti lempeä -blogissani Helsingin Sanomissa 13.8.2015. Voit seurata blogia HS:n verkkosivuilta tai blogin Facebook-sivuilta


Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s