Kirjoituksia elämästä – HS-kolumnit yksissä kansissa

Kirjoitin Helsingin Sanomiin kolumneja 11 vuoden ajan. Nyt ne on koottu yksien kansien väliin.

Viime kuukausina olen käynyt niitä läpi ja tehnyt monenlaisia matkoja muistoihin. Välillä on itkettänyt, välillä naurattanut, useimmiten olen pysähtynyt pohtimaan.

Olen saanut teksteistäni valtavasti palautetta. Joku veti hihasta kesken lounaan, toinen kyynelehti lentokoneessa ja kolmas kiitteli luentoni päättyessä. Palautteita on tullut monin kanavin.

Kolumnini ovat herättäneet tunteita laidasta laitaan. Ne ovat suututtaneet ja kirvoittaneet ilkeitäkin palautteita. Mielenterveyden ja elämän intiimit teemat osuvat syvälle ja voivat joskus tehdä kipeää.

Merkittävästi eniten on kuitenkin tullut kiitosta. Kokemusta siitä, ettei olekaan yksin, että on tullut nähdyksi tai kyennyt sanoittamaan tekstieni avulla jotain tärkeää toiselle. Se on ollut minullekin hyvin merkityksellistä ja johti lopulta tämän kovasti pyydetyn kokoelman tekemiseen.

Valitessani kolumneja sain huomata teemoja, joihin olen palannut vuodesta toiseen. Teksteissäni elävät toivo, rauha ja rakkaus, mutta myös elämän surut, murheet ja kohtuuttomatkin vaikeudet. Rakkauteni lapsiin ja eläimiin ei jää rivien väleihin. Huomaan pyrkineeni sitkeästi pysymään heikomman puolella ja miltei huutamaan yhteisöllisemmän äänen puolesta minäkeskeisessä ajassamme.

Tekstejäni lukiessa havahduin aina uudelleen tavallisuuden taikaan. Olen tehnyt psykoterapeuttina pitkän työuran ihmisten vaikeiden, traumaattisten elämänkokemusten parissa. Ehkä siksi tavallisen elämän ääretön hienous ei ole jätä minua koskaan kylmäksi.

Toivon, että luet tätä kirjaa juuri sellaisessa hetkessä tai järjestyksessä, joka sinua kutsuu. Elämän tavallisissa hetkissä, omalla sohvalla makoillen tai hiljaisen järven rannalla.

Toivon, että vaikeimmillakin hetkillä muistaisit, ettet ole kokemustesi kanssa yksin. Kaikkein intiimein meissä on usein kaikkein jaetuinta.

Hyvässä elämässä on korjaavaa rakkautta, elävää toivoa ja hetkittäin rauhaa. Siihen mahtuu monia murheita, suuriakin suruja ja sittenkin rohkeutta elää hyvää toivoen.

Muistaen, että vaikka päivä voi olla pitkä, on koko elämä vain hetki.