Etusivu » Blogi » Päätös pysyä positiivisena voi olla virhe – Kielteiset ajatukset eivät katoa vimmaisesti tukahduttamalla

Päätös pysyä positiivisena voi olla virhe – Kielteiset ajatukset eivät katoa vimmaisesti tukahduttamalla

dsc-2028-2

Olin viime viikon lopussa joogatunnilla, jossa viisas ohjaaja toisti moneen kertaan: ”Tunne mitä tunnet”.

Olin juuri ennen joogatuntia ollut viimeistelemässä tämän viikon Helsingin Sanomien kolumniani ja ajattelin, etteivät sanat olisi voineet osua paremmin. Ohjaaja ei pyrkinyt pakolla rentouttamaan, ei iloitsemaan, ei pinkeästi piristymään tai väen vängällä onnellistumaan.

Vaan ohjeisti tuntemaan sitä, mitä juuri sillä hetkellä tunsi. Oli se sitten hyvää ja onnellista tai hankalaa ja hiertävää.

Tunne mitä tunnet.

Ohje on silti helpommin sanottu kuin tehty. Hyvänä hetkenä on helppoa olla mielen sisällöilleen ja tunteilleen läsnä, mutta hankalan äärellä tekee inhimillisesti mieli kääntää ajatus ja tunne toiseen suuntaan.

Pinkeällä pakkopositiivisuudella itseä tai toista kohtaan aiheutetaan kuitenkin tiedetysti ennemmin hankalaa kuin hyvää. Negatiivisia tunteita ei tule väistellä, sillä niilläkin on joustavassa ja tasapainoisessa mielessä olennainen paikkansa ja tärkeät viestinsä.

Tunne on kuitenkin aina eri kuin toiminta. Voi kokea kateutta viemättä sitä tekoihin toisia vähätellen. Voi tuntea pelkoa ja silti jatkaa rohkeasti matkaa. Voi suuttua sähäkästi, mutta purra silti hammasta ja niellä ilkeimmät sanottavansa.

Tämän viikon kolumni pysähtyy siis tärkeiden negatiivisten tunteiden pariin. Tänäänkin on hyvä päivä kysyä muutamaan otteeseen päivän kuluessa: Mitä tunnen?

Ja sitten tuntea sitä, mitä juuri silloin on tunteakseen.

Lue koko kolumni täältä tai seuraa blogiani Facebook-sivujen kautta.