Etusivu » Blogi » Miten puhuu masennus?

Miten puhuu masennus?

5.1.2021
Maaret Kallio

Avainsanat:
, , , ,

Kukapa meistä ei tuntisi masennukseen sairastunutta työ- tai yksityiselämän puolelta tai olisi itse yksi masennukseen sairastuneista?

Masennus on tavallinen mielenterveysongelma Suomessa, mutta jää silti usein tunnistamatta ja hoitamatta. Masennus on pahimmillaan hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Siksi siihen tulee suhtautua riittävällä vakavuudella ja ymmärtää sairauden dynamiikkaa.

Jos reisiluu menee poikki, ei kukaan ole taatusti sanomassa, että yritäpä vähän enemmän tai mietit vaan myönteisiä juttuja. Tai että asennoidu vähän paremmin, niin kyllä se luu siitä lähtee luutumaan. Valitettavasti näitä ymmärtämättömiä lausahduksia kuulee silti edelleen esimerkiksi masennukseen liittyen. Kyseessä on kuitenkin sairaus, jota ei voi itsenäisesti pelkällä asenteella parantaa.

Masennus on moniasteinen. Joku sairastaa lievää masennusta, jonka hoitokin on helpompaa ja kevyempää. Toisen masennus on keskivaikea, vaikea tai psykoottinen. Hoito määräytyy masennuksen oirekuvan mukaisesti ja tahdissa. Lääkehoito on usein tärkeää etenkin vakavammissa masennuksen muodoissa, mutta ei yksinään ole riittävä hoito.

Psykoterapia on tutkittu hoitomuoto, jonka vaikutus masennuksen hoidossa on varsin hyvä. Psykoterapiaa ei kuitenkaan ole aina mahdollista tehdä etenkään vaikeamman masennuksen alkuvaiheessa, jolloin hoito on enemmänkin vakauttavaa tai elämää pelastavaa.

Masennuksella on riski toistua – ja uusiutuessa masennuksen vakavuus ja hoito vaikeutuvat. Toistuvissa masennuksissa myös ennaltaehkäisevällä lääkehoidolla voi olla keskeinen merkitys. Masennus on raaka sairaus, joka puhuu ankaralla äänellä. Kun mieli tuottaa hyvin ehdotonta, ankaraa tai mitätöivää tarinaa (”sinusta ei ole mihinkään”, ”et tule onnistumaan missään”, ”et voi huonosti, vaan olet huono”, ”olisi parempi että kuolisit”) on tärkeää havahtua siihen, kuka puhuu. Sairauden oireistoon kuuluu mm. vahvat epäilyt itsestä, aloitekyvyttömyys, lyijynraskaus, uni- ja seksuaaliongelmat, surullisuus ja muistivaikeudet.

Masennusta voidaan myös hyvin hoitaa ja ennaltaehkäistä. Vaikka toivottomuus kuuluu usein masennuksen puheisiin, ei toivo ole missään nimessä menetettyä.